Hiilipuolen pojat

taas illan tullen huomaan mull on ilme vakava
en enkeli oo ollut, ei se ei oo tapana
kai kaikenlaiset koiruudet taas tuli tehtyä
ne hävettää, mun tekis mieli tyynyyn itkeä

sitä joskus miettii missä viipyy lähimmäisen rakkaus
en nähnyt ole kuullut, kohdalle oo sattunut
se vaivaa kun ei musta koskaan ollut auttamaan
kaveria silloin kun se kaipas tukijaa

herra ilman sinun armoasi taitais käydä niin
et hiilipuolen pojat tarttuis meikäläiseen kii
siks sinuun tahdon turvautua aina uudestaan
ei suuret lämpötilan vaihtelut oo mulle sopivaa

kun olen heikoimmillani, niin saapuu vanha tuttava
tuo hiilipuolen menestyvä pääjohtaja
se korvaan mulle kuiskaa nyt on aika lopettaa
et tuolla tiellä enää koettaa voi vaeltaa

mutta vaikka olen syntisistä suurin
ja vaikka olen niin kuin kaikki muut
sinä Kristus olet tehnyt aivan kaiken
sinun ristiltäsi armo kantautuu

Edellinen <<< ------------- >>> Seuraava